Millenium vaihtuu. Suomessa ja maailmalla pelätään, että tietokoneet ja matkapuhelimet rikkoutuvat vuosituhannen vaihtuessa. Tietojärjestelmien muistin uskotaan sekoavan uuden vuosiluvun kahdesta viimeisestä nollasta.
Nokia tuo ensimmäisen GSM-puhelimensa markkinoille vuonna 1992. Muutama vuosi myöhemmin yritys laajentaa toimintaansa Oulussa ja pyytää yliopistoa tuplaamaan tekniikan sisäänottomäärät.
Teknologiahuuma valtaa myös oululaiset. Erityisesti informaatiotekniikan opiskelumääriä lisätään vuosi vuodelta. Tietojenkäsittelyopin laitoksella tutkitaan ja kehitetään uudenlaisia ohjelmistoja. Kuva: Raimo Ahonen, Oulun yliopiston arkisto.
Vuosituhannen vaihteessa sähkötekniikan ja tietotekniikan alojen opiskelijamäärät ovat jo moninkertaiset verrattuna 1990-luvun alkuun. Myös taloustieteet saavat oman tiedekunnan. Opiskelijoita pyydetään töihin jopa kesken opintojen. Teekkarikulttuuri kukoistaa.
Teekkarit ilostuttavat oululaisia tempauksillaan. Wesibussi aloittaa vuonna 1999 jokavappuisen liikennöinnin Oulussa. Wesibussi on teekkareiden järjestämä hyväntekeväisyystempaus. Bussi kuljettaa vappua viettäviä opiskelijoita juhlasta toiseen. Kuvat: Oulun yliopisto.
Lehdistö puhuu niin sanotusta Oulu-ilmiöstä tai Oulun ihmeestä. Oulun seutu on 2000-luvun alussa Helsingin jälkeen Suomen menestynein kasvukeskus. Väestö ja työpaikat kasvavat muuta maata nopeammin.
Yliopisto niittää mainetta langattoman teknologian ja biotieteiden keskuksena. Vuonna 1999 järjestetään muun muassa seminaari virtuaalitodellisuustutkimuksesta. Lisätyn todellisuuden mahdollisuuksia tutkitaan lääketieteessä ja luovassa suunnittelussa.
“Ilman yliopistoa ei olisi niin kutsuttua Oulu-ilmiötä.”
Kuva: Juhani Viander, Oulun yliopiston arkisto.
Kuvanveistäjä Matti Peltokangas suunnittelee vuonna 1992 yliopiston pohjoiselle aukiolle Yhtyvät säteet -teoksen. Pallo nimetään tuttavallisesti “humanistipalloksi”, sillä se sijaitsee humanistisen tiedekunnan sisäpihalla. Kuva: Oulun yliopisto.
Millenium vaihtuu. Suomessa ja maailmalla pelätään, että tietokoneet ja matkapuhelimet rikkoutuvat vuosituhannen vaihtuessa. Tietojärjestelmien muistin uskotaan sekoavan uuden vuosiluvun kahdesta viimeisestä nollasta.
Nokia tuo ensimmäisen GSM-puhelimensa markkinoille vuonna 1992. Muutama vuosi myöhemmin yritys laajentaa toimintaansa Oulussa ja pyytää yliopistoa tuplaamaan tekniikan sisäänottomäärät.
Teknologiahuuma valtaa myös oululaiset. Erityisesti informaatiotekniikan opiskelumääriä lisätään vuosi vuodelta. Tietojenkäsittelyopin laitoksella tutkitaan ja kehitetään uudenlaisia ohjelmistoja. Kuva: Raimo Ahonen, Oulun yliopiston arkisto.
Vuosituhannen vaihteessa sähkötekniikan ja tietotekniikan alojen opiskelijamäärät ovat jo moninkertaiset verrattuna 1990-luvun alkuun. Myös taloustieteet saavat oman tiedekunnan. Opiskelijoita pyydetään töihin jopa kesken opintojen. Teekkarikulttuuri kukoistaa.
Teekkarit ilostuttavat oululaisia tempauksillaan. Wesibussi aloittaa vuonna 1999 jokavappuisen liikennöinnin Oulussa. Wesibussi on teekkareiden järjestämä hyväntekeväisyystempaus. Bussi kuljettaa vappua viettäviä opiskelijoita juhlasta toiseen. Kuvat: Oulun yliopisto.
Lehdistö puhuu niin sanotusta Oulu-ilmiöstä tai Oulun ihmeestä. Oulun seutu on 2000-luvun alussa Helsingin jälkeen Suomen menestynein kasvukeskus. Väestö ja työpaikat kasvavat muuta maata nopeammin.
Yliopisto niittää mainetta langattoman teknologian ja biotieteiden keskuksena. Vuonna 1999 järjestetään muun muassa seminaari virtuaalitodellisuustutkimuksesta. Lisätyn todellisuuden mahdollisuuksia tutkitaan lääketieteessä ja luovassa suunnittelussa.
“Ilman yliopistoa ei olisi niin kutsuttua Oulu-ilmiötä.”
Kuvanveistäjä Matti Peltokangas suunnittelee vuonna 1992 yliopiston pohjoiselle aukiolle Yhtyvät säteet -teoksen. Pallo nimetään tuttavallisesti “humanistipalloksi”, sillä se sijaitsee humanistisen tiedekunnan sisäpihalla. Kuva: Oulun yliopisto.
Kuva: Juhani Viander, Oulun yliopiston arkisto.