Suomen 1990-luvun alun lama kurittaa yliopistoja. Valtio vähentää rahoitustaan. Lamavuosista lähtien suomalaisten yliopistojen taloutta johdetaan tarkasti. 

Oulusta kasvaa akateeminen kaupunki

Yliopisto nousee 1980-luvulla määrärahojen ja opetushenkilökunnan määrän perusteella maan toiseksi suurimmaksi tiedekorkeakouluksi. Tieteellisten julkaisujen ja tutkimushenkilökunnan määrä ylittää kaikki odotukset. Pohjoisuus, biotieteet ja teknologia ovat yliopiston tärkeimpiä valtteja.

Korkeakoulu vauhdittaa koko Pohjois-Suomen kehitystä. Se tuo alueelle työpaikkoja ja hyvin koulutettua väkeä. Yliopistolla on tutkimusasemia ja toimipisteitä Sodankylästä Kajaaniin. Myös kulttuurielämä saa opettajien ja opiskelijoiden ansiosta kaivattua nostetta.

Ovi Eurooppaan aukeaa

Yliopistoon alkaa virrata kansainvälistä väkeä. 1990-luvun alussa alkanut Erasmus-ohjelma vie oululaisia opiskelijoita Eurooppaan ja tuo vaihto-opiskelijoita Euroopasta Ouluun.

EU-kansanäänestyksen tulosta vuonna 1994 juhlitaan hillitysti keskustan kapakoissa. Yliopisto rakentaa yhteistyösuhteita muun muassa Tromssaan ja Murmanskiin.

Suomi liittyy Euroopan unioniin 1995. EU antaa yliopistolle uusia kansainvälistymisen mahdollisuuksia. Se tarjoaa myös uusia lähteitä rahoitukselle. Kuva: Bobby Hidy (CC BY-SA 2.0)

“Puntaroin päätöstä pitkään. Moni opiskelukavereista oli jo ehtinyt jättää hakupaperit ja halusi nimenomaan läntisen Saksan puolelle. Ajattelin, että jos tuo entisen Itä-Saksan alue ei kelpaa muille, niin minulla on paremmat mahdollisuudet tulla valituksi. Lähdin sitten vaihtoon toisen vuoden keväällä maalis-huhtikuun taitteessa.”

Nina Salmela
Erasmus-vaihto-opiskelija entisen Itä-Saksan alueella Chemnitzissä keväällä 1995

Pohjoisen Silicon Valley

1980- ja 1990-luvulla Ouluun syntyy yliopiston ansiosta uusia yrityskeskittymiä. Maailman pohjoisin teknologiakylä perustetaan vuonna 1982. Se saa mallinsa Stanfordin yliopiston Silicon Valleysta. Yrityskylään rakennetaan jopa oma puhelinkeskus ja hankitaan ensimmäinen telekopiokone eli faksi.

“Perillä yllätyin siitä, kuinka byrokraattista kaikki vielä oli. Meidän vaihtareiden piti anoa erikseen oleskelulupaa. Jouduin jonottamaan monilla eri luukuilla useaan otteeseen. Toki se oli kielitaidon kannalta erinomaista harjoitusta, eikä yhtään laskenut mielialaa.”

Nina Salmela
Erasmus-vaihto-opiskelija entisen Itä-Saksan alueella Chemnitzissä keväällä 1995

Neuvostoliiton johtaja Mihail Gorbatshov piipahtaa yliopistolla vuonna 1989. Sekä Oulun kaupunki että yliopisto ovat näkyvästi esillä tiedotusvälineissä. Gorbatshov on itse toivonut vierailua Ouluun, sillä hän haluaa tutustua menestyksekkääseen yliopistoon ja teknologiakylään. Gorbatsov päätyy kahvittelemaan ja juttelemaan tekniikan ylioppilaiden kanssa. Kuva: Karl Sandman, Oulun yliopiston arkisto.